Vähemmän nälänhätää
Yksi kestävän kehityksen tavoitteista on yksinkertaisesti: ei nälkää. Se tarkoittaa vähemmän nälänhätää. Se on toinen kohta Agenda 2030-listalla. Ravitsemusta pitää parantaa ja maataloudesta pitää tehdä kestävämpää, varsinkin kehitysmaissa.
Tässä julkaisussa kerrotaan, miten maailman aliravittuja voidaan auttaa erilaisilla tavoitteilla. Lopussa kerrotaan myös ruokahävikistä ja sen vähentämisestä.
Kaikkien ihmisten pitäisi saada terveellistä ruokaa ympäri vuoden. Näin ei ole valitettavasti. Köyhien täytyy ponnistella monessa maassa saadakseen edes vähän täytettä vatsaansa. Myös Suomessa täytyy jakaa ruokakasseja köyhille perheille. Nykyään, kun ruoan hinta on noussut, ruoan hankinta on vähävaraisille entistäkin vaikeampaa.
Alla olevasta kuvasta näet, millaisia ovat aliravitut lapset. Heitä on hyvin paljon ympäri maailman.
Suuri määrä aliravittuja
Maailmassa on noin 821 aliravitsemuksesta kärsivää ihmistä. Määrä voi kasvaa 2 miljardiin vuoteen 2050 mennessä YK:n arvion mukaan. Se johtuu maailman väestömäärän kasvamisesta, muutoksista ympäristössä sekä ruokailutottumusten muuttumisesta globalisaation ja kaupungistumisen vuoksi.
Ruokatuotanto on tärkeää paitsi ihmisten ravitsemiseen, myös työllistymiseen. Jopa 40 prosenttia maailman väestöstä työskentelee maataloudessa. Ruoantuotanto on ollut kuitenkin murroksessa, jonka seurauksena tuotanto on teollistunut ja keskittynyt.
Ainakin kaksi miljardia ihmistä on riippuvaisia tuontiruoasta. Pienet ruoantuottajat eivät voi kilpailla ylikansallisten suuryritysten kanssa. Vaikka ruoan saatavuus on korkealla tasolla, se ei jakaudu tasaisesti.
Alla on kartta aliravitsemuksesta kärsivien osuudesta eri puolilla maailmaa.
Joitakin alatavoitteita
Jos Agenda2030-listan toinen tavoite toteutuu, vuonna 2030 on nälän näkemisestä tehty historiaa. Jo vuonna 2025 pitäisi saavuttaa alle 5-vuotiaiden lasten kasvun hidastumista koskevat tavoitteet, sekä vastata murrosikäisten tyttöjen, imettävien ja raskaana olevien naisten ja ikäihmisten ravitsemuksen tarpeisiin.
Ravinnon tarpeen tyydyttämisen lisäksi pitää kaksinkertaistaa maatalouden tuottavuus ja pienruoantuottajien tulot. Sen voi tehdä esimerkiksi takaamalla yhtäläinen oikeus maahan, muihin tuotantoresursseihin ja -panoksiin, tietoon, rahoituspalveluihin ja markkinoihin. Samoin pitää parantaa työllistymistä maatalouden ulkopuolella.
Tarvitaan myös kestäviä ruoantuotantojärjestelmiä. Sen vuoksi pitää toteuttaa maanviljelykäytäntöjä, jotka lisäävät tuotantoa, auttavat ekosysteemien suojelussa ja vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
Lisää kestävän ruoantuotannon alatavoitteita on luettavissa täällä: https://www.ykliitto.fi/ei-nalkaa
Kestävän kehityksen avulla voidaan parantaa esimerkiksi alla olevan kuvan ihmisiä syömään paremmin.
Ruokaa roskiin
Ruokahävikki on iso. Noin neljännes maailman ruoasta ei tule syödyksi vaan joutuu jätteeksi sadonkorjuussa, varastoinnissa, kuljetuksissa tai kotitalouksissa. Maailman viljelymaista kolmannes käytetään roskikseen päätyneen ruoan tuottamiseen.
Sinä voit vaikuttaa omalla toiminnalla ruokahävikin syntymiseen. Suomessa heitetään vuosittain yli 100 000 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Se on noin 25 kiloa henkilö kohti. Samalla menee roskiin rahaa 500 miljoonaa euroa. Mitä enemmän on hävikkiä, sitä isompi on myös hiilijalanjälki.
Miten vähennät ruokahävikkiä
Varmista, ettet hanki liikaa elintarvikkeita. Älä osta mitään, jolle et tiedä käyttötarkoitusta. Ota lautaselle vain niin iso annos kuin uskot riittävän. Ole tarkkana elintarvikkeiden Parasta ennen -päiväyksissä ja viimeisissä käyttöpäivissä, etteivät ne ehdi pilaantua. Varmista ruoan tuoreus haistamalla ja maistamalla.
Kananmunan tuoreuden voit varmistaa laittamalla sen vesilasiin. Tuore ja syömäkelpoinen muna on vettä raskaampi ja vajoaa lasin pohjalle. Pilaantunut muna nousee pintaan. Voit säilyttää munia joko jääkaapissa tai huoneenlämmössä, kunhan lämpötila ei vaihtele paljon.
Jos ruoasta jää tähteitä, voit säilöä ne pidempään pakastamalla. Merkitse esimerkiksi teipin palalla säilytysrasiaan, milloin ruoka on laitettu pakastimeen. Ruoka ei säily loputtomiin edes siellä.
Siivoa jääkaappi usein, jotta tiedät, mitkä ruoat voivat pilaantua pian. Muokkaa ylijääneestä ruoasta uusi ruokalaji seuraavalle päivälle.
Siirry kasvispainotteiseen ja kasviproteiineja sisältäviin ruokailutottumuksiin. Se lisää ruoan saatavuutta huomattavasti. Sinun ei tarvitse ryhtyä vegaaniksi liian äkkiä. Valitse silloin tällöin vegaaniruokia ja siten opit nauttimaan niistä enemmän ajan myötä.
Hyödynnä elintarvikkeet, jotka on merkitty -30 % -tarralla. Ne ovat vaarassa pilaantua pian, ja käyttämällä niitä pelastat ne haaskuulta sekä säästät rahaa.
Tietolähteet:
Lisää tietoa ruokahävikistä: https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa
https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home
Video ruoan pakastamisesta: https://youtu.be/lh56rqRp8hQ
Video munan tuoreuden selvittämisestä: https://youtu.be/caCMjsP8CA4
Oletko jo nähnyt artikkelin köyhyyden vähentämisestä? Siirry siihen tästä:
https://www.kestava-kehitys.com/l/koyhyyden-vahentaminen/
Linkki etusivulle: https://www.kestava-kehitys.com/