Eriarvoisuuden vähentäminen

04.10.2023

Kymmenes tavoite kestävän kehityksen listalla on eriarvoisuuden vähentäminen. Tässä blogiartikkelissa voit lukea, miten eriarvoisuus ilmenee, ja mitä voidaan tehdä sen vähentämiseksi.

Mietitäänpä eriarvoisuutta globaalisti. Tuloerot eri maiden välillä ovat pienentyneet, mutta maiden sisällä tuloerot ovat kasvaneet. Vuosien 2011 ja 2015 välillä köyhimpään 40 prosenttiin kuuluvien ihmisten tulot kasvoivat keskimäärin.

Laskusuhdanteessa olevissa maissa köyhimmän 40 prosentin tulot laskivat kansallista keskiarvoa enemmän. Nämä asiat osoittavat, että köyhimpien talouksien tulot ovat tiukimmin sidoksissa yhteiseen talouskasvuun. Köyhimmät kärsivät eniten laskusuhdanteissa.

Köyhillä mailla on ymmärrettävästi huonommat mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliseen kauppaan ja sitä sääteleviin normeihin kuin rikkailla mailla. Niiden äänestyskiintiötä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa on pyritty nostamaan, mutta käytännössä mikään ei ole muuttunut vuodesta 2000.

Alatavoitteita eriarvoisuuden vähentämiseksi

Nostetaan väestön köyhimmän 40 prosentin tulojen kasvu asteittain korkeammalle kuin kansallinen keskiarvo. Se myös pidetään siellä.

Edistetään kaikkien mahdollisuutta osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin asioihin. Kannustetaan ihmisiä siihen riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta.

Varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja vähennetään eriarvoista kohtelua. Se tehdään poistamalla lait, politiikat ja käytännöt, jotka tekevät syrjinnästä mahdollista. Samalla pitää edistää asianmukaista lainsäädäntöä ja toimenpiteitä.

Toteutetaan palkkaan ja sosiaaliturvaan liittyviä käytäntöjä ja edistää tasa-arvoa asteittain.

Parannetaan globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden sääntelyä ja valvontaa. Samoin tuetaan tällaisen sääntelyn käyttöön ottoa.

Turvataan kehitysmaiden parempi edustus ja ääni rahoitus- ja talousinstituutioiden päätöksenteossa. Näin kehotetaan entistä tehokkaampia, uskottavampia ja vastuullisempia instituutioita.

Eriarvoisuuden monet muodot

Eriarvoisuutta voi olla monessa eri ihmiselämän osa-alueessa: terveydessä, taloudessa, iässä, sukupuolessa, asumisessa ja syntyperässä.

Eriarvoisuutta poistavien toimenpiteiden valinnassa pitää kiinnittää huomiota siihen, kenen kannalta ja mihin verrattuna jokin ilmiö aiheuttaa eriarvoisuutta. Onko kohteena kaikkien vai pelkästään tietyn ryhmän eriarvoisuuden vähentäminen? Toivottavaa on tietysti parantaa kaikkien elinoloja yhtä paljon. Se ei vain ole aina mahdollista. Rajatun ryhmän tilannetta on helpompi miettiä kuin rajoittamattoman joukon.

Objektiiviset vertailukohdat ovat tarpeellisia, kun mitataan eriarvoisuutta. Tulonjaon eroja voidaan esimerkiksi mitata kansainvälisellä GINI-indeksillä. Hyvinvoinnin eriarvoisuuden arviointiin ei ole kansainvälisesti yhteneviä mittaustapoja. Hyvinvoinnin arviointiin vaikuttavat henkilökohtaiset ja kulttuurisidonnaiset kokemukset.

Eriarvoisuuden mittaaminen on korkea tavoite Euroopan Unionissa. Se johtuu tuhoisista eriarvoisuuden vaikutuksista. Yhdysvaltojen viimeisimmät tapahtuvat osoittavat, että kokemukset eriarvoisuudesta heikentävät yhteiskunnan turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Wilkinsonin ja Pickettin tutkimuksiin liittyy väite, jonka mukaan taloudellisesti tasa-arvoisissa maissa ihmiset ovat terveempiä ja paremmin voivia kuin muualla. Joissakin valtioissa, kuten Pohjoismaissa, pyritään tasa-arvoon tosissaan. Sen toteutumisessa on vain puutteita. Toisissa valtioissa ei edes yritetä luoda taloudellista tasa-arvoa, ja ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. Keksit varmaan, mitä ne valtiot ovat.

Yksilön valinnat ja yhteisön seuraukset

Yksittäisten ihmisten valinnat ja käyttäytyminen vaikuttavat eriarvoisuuteen. Esimerkiksi terveyskäyttäytymisessä näkyy alueellisina eroina. Yhdellä seudulla voidaan esimerkiksi polttaa tupakkaa tai juoda alkoholia enemmän kuin toisella.

Ravinnon kulutukseen liittyviin valintoihin voidaan vaikuttaa valistuksella, rajoituksilla ja verotuksella. Olet varmaan nähnyt tai kuullut esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen liittyviä kehotuksia. Tiedät varmaan, että tupakkatuotteilla on tupakkavero ja karkeilla makeisvero. Näin hillitään tupakan ja makeisten kulutusta, koska korotettu hinta nostaa kynnystä siihen. Se voi näkyä yhteiskunnan tasolla tupakan ja makeisten terveysvaikutusten vähenemisenä.

Terveyttä edistäviä valintoja tehdään useammin, kun esimerkiksi lisätään mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Kulttuurisetelit lisäävät osallistumista harrastuksiin, ja niitä käytetäänkin sosiaalityössä.

Vaikutetaan rakenteellisiin syihin

Eriarvoisuus johtuu yhteiskunnan rakenteissa olevista syistä, eivät niin paljon ihmisten tekemistä valinnoista. Rakenteissa oleva eriarvoisuus näkyy esimerkiksi vanhemmilta lapsille periytyvänä huono-osaisuutena. Ymmärrät varmaan, että jos vanhemmat ovat olleet köyhiä ja eläneet sen mukaan, lapset ottavat heistä mallia ja elävät itsekin köyhää elämää, kun he kasvavat aikuisiksi.

Tulonsiirroilla ja niillä rahoitettavilla palveluilla on rakenteita, jotka aiheuttavat eriarvoisuutta ja -vertaisuutta. Vaikutukset näkyvät yksittäisissä ihmisissä, mutta ne johtuvat rakenteista.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelut jakautuvat Suomessa epätasaisesti. Näiden palvelujen saanti on kiinni ihmisten asemasta työmarkkinoilla. Siitä seuraa, että suurituloiset käyttävät palveluita enemmän kuin pienituloiset.

Rakenteellisiin tekijöihin kuuluvat koulutus, sosiaalinen ympäristö ja vanhempien resurssit. Kun eriarvoisuuteen puututaan pitkällä aikavälillä, koulut, oppilaitokset, nuorisotyö, ja vapaa-ajan toiminnan järjestöt ovat avainasemassa.

Toimeentulotuen tarve voi olla rakenteellista. Niin käy, jos perusturvaetuuksien puute johtaa siihen, että henkilön pitää turvautua jatkuvasti vähimmäisturvaan. Hyvinvointivaltion kyky hoitaa riskejä on toteutettava niin, että esimerkiksi sairastumisesta ei seuraa taloudellisia vaikeuksia pienituloisille ihmisille.

Siinä oli runsaasi tietoa eriarvoisuudesta. Toivon sinun oppineen jotain uutta ja muistaneen jotain, mitä olet ehkä kuullut ennen tästä aiheesta.