Kestävää teollisuutta ja innovaatiota

17.09.2023

Infrastruktuuriin kuuluvat monet rakennukset ja rakennelmat.

Yhdeksäs kohta kestävän kehityksen tavoitteiden listalla on rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Tässä artikkelissa voit lukea asioita infrastruktuurista ja sen päästöistä. Erityisesti käsitellään ICT-sektoria.

Tiedätkö, mitä on infrastruktuuri yleensä? Se tarkoittaa yhteiskunnan perus- ja varusrakenteita. Se koostuu kaikista palveluista ja ja rakenteista, joita tarvitaan yhteiskunnan toimintaa.

Infrastruktuuriin liittyy olennaisesti teollisuus. Valmistavan teollisuuden kasvihuonepäästöjä on pyritty vähentämään. Se on helpotus ilmaston muuttumiselle herkille eliöille. Hiilidioksidipäästöt valmistettua yksikköä kohti vähenivät vuosien 2004–2014 välillä suurimmissa tuottajamaissa.

Meidän täytyy kehittää laadukasta, luotettavaa ja kestävää infrastruktuuria. Taloudellisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin tueksi täytyy panostaa infrastruktuurin edulliseen ja yhtäläiseen saantiin kaikille. .

Digitaaliteknologian ympäristövaikutukset syntyvät sen omasta hiilijalanjäljestä, hankinnoista ja vaikutuksista muihin sektoreihin. Sinun ei kannata keskittyä vain IT-sektorin omiin päästöihin, koska se johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Modernia infrastruktuuria edustavat uusiutuvat energianlähteet ja nopeat kulkuneuvot.

Globaaleja teollisuuden päästövähennyksiä ei ole kuitenkaan nähty. Se johtuu siitä, että tuotanto on siirtynyt halvempien kustannusten perässä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan.

Tähän asiaan liittyy myös tiedonvälitys. Mahdollisuudet kommunikoida ovat parantuneet huomattavasti viime aikoina. Yksi esimerkki siitä ovat matkapuhelinverkot, jotka ovat levittäytyneet hyvin paljon.

Suurin osa maailman väestöstä on 2G- tai 3G-verkon kantoalueella. Myös 4G- ja 5G-verkkoja on. Taloudellisesti vähiten kehittyneissä maissa verkkojen kantoalueet ovat pienet ymmärrettävästi.

Mobiiliverkkoja tarvitaan nykyisin kaikkialla.

Alatavoitteet tavoitteeseen pääsemiseksi

Lisäksi täytyy edistää suurta ja mahdollisimman kestävää teollisuutta. Sen vuoksi meidän täytyy lisätä merkittävästi teollisuuden osuutta työllistäjänä ja bruttokansantuotteessa kansallisten olosuhteiden mukaisesti. Sen osuus pitää kaksinkertaistaa vähiten kehittyneissä maissa.

Meidän täytyy vielä lisätä pienimuotoisten teollisuus- ja muiden yritysten pääsyä rahoituspalvelujen piiriin kehitysmaissa. Niitä ovat esimerkiksi edulliset luotot.

Infrastruktuurin eri muodot

Kerrataanpa, mitä eri muotoja infrastruktuurilla on. Jokaista muotoa voidaan kehittää kestävämmäksi helposti, jos niin pyritään tekemään.

Sosiaalinen infrastruktuuri on varmaan hyvin tuttu sinulle. Se tarkoittaa yhteiskunnan tarjoamia palveluita ihmisille, joko julkisia tai yksityisiä. Niitä ovat ainakin sairaalat, neuvolat ja terveyskeskukset. Näissä palveluissa voidaan käyttää luonnonvaroja säästeliäämmin esimerkiksi pidentämällä terveydenhoidon laitteiden ja työvälineiden käyttöikää. Jos jotain ei voida käyttää enää ollenkaan, se voidaan kierrättää.

Sähkölinjat kuuluvat tekniseen infrastruktuuriin.

Tekniseen infrastruktuuriin kuuluu monimutkaisempia asioita: vesihuolto, jätehuolto, sähköverkot, liikenneverkot ja tietoliikenneverkot. Niiden kehittäminen kestävämmäksi vaatii luonnonvarojen ja energian runsasta säästämistä. Se voi olla vaikeaa, jos se johtaa yritysten liiketoiminnan heikentymiseen. Siksi teknisessä infrastruktuurissa tarvitaan uusia innovaatioita, jotka mahdollistavat materian ja energian säästämisen niin, että infrastruktuurin ylläpito on yhä kannattavaa yrityksillä.

ICT-sektorin energiantarve

Informaatioteknologia tarvitsee paljon energiaa. Tietokoneet, älypuhelimet ja muut tietoa välittävät laitteet kuluttavat sähköä, ja sähkö voi olla peräisin joko uusiutuvasta tai uusiutumattomasta energianlähteestä. Monet ihmiset ovat syystä huolissaan ICT-alan energiankäytöstä ja päästöistä.

Digitalisaatio on ollut kasvussa viime aikoina, kun sähköiset asiat ovat yleistyneet: sähköautot, online-pelaaminen, 5G-verkon käyttö, suoratoistopalvelut, e-kirjat, äänikirjat, verkkokaupat ja niin edelleen. ICT:n ennustetaan kuluttavan 21 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta vuonna 2030. Suuri energiankulutus tarkoittaa myös suuria päästöjä.

ICT-alalla on erimielisyyttä päästöjen kasvusta. Joidenkin mielestä digitalisaation määrän kasvu lisää päästöjä. Jotkut uskovat sen sijaan, että energiankulutus ja päästöt eivät kasva kokonaisuudessaan. Tietotekniikan hiilidioksidipäästöjen arviointia ei helpota se, että digitalisaatio on hyvässä asemassa muiden alojen päästöjen vähentämisessä.

Sitra on julkaissut aiheesta raportin nimeltä, Exponential Climate Action Roadmap. Sen mukaan digiteknologia auttaa vähentämään muiden alojen päästöjä jopa 15 prosenttia. Tällä tarkoitetaan energia-alaa, teollisuutta, palveluita, maataloutta, rakennusalaa ja kuljetusalaa.

Tieto- ja viestintätekniikan päästöt

Digitaaliteknologian ympäristövaikutukset syntyvät sen omasta hiilijalanjäljestä, hankinnoista ja vaikutuksista muihin sektoreihin. Sinun ei kannata keskittyä vain ICT-sektorin omiin päästöihin, koska se johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Tietotekniikka kuluttaa luonnonvaroja ja synnyttää päästöjä.

Sitran rahoittaman Etlan tutkimuksen mukaan 60 prosenttia Suomen IT-sektorin hankinnoista tulee ulkomailta. Päästöjä syntyy siis enimmäkseen muissa maissa.

Hankinnat ovat usein peräisin paljon päästöjä aiheuttavilta aloilta ja maista, joiden energiantuotanto on melko epäpuhdasta. IT-sektorin hankintojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 77 kertaa suuremmat kuin sen omat päästöt.

Jos raportoidaan vain tieto- ja viestintäalan omista päästöistä, saadaan puutteellinen käsitys sen vaikutuksista ympäristöön. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet suoratoistopalveluiden hankinnat, koska ne eivät ole rekisteröityneet Suomen tilastoihin. Tällaisten yritysten päästöt kirjataan niiden rekisteröintimaiden tilastoihin, ja siksi on vaikeaa raportoida niistä.

Tietokoneet tarvitsevat joskus valtavia laitteita.

Päästöjen raportointia pitää tehostaa

Etlan tutkimuksessa ehdotetaan päästöjen mittaamisen ja raportoinnin keskuksen siirtoa koko arvoketjun kattaviin analyyseihin. IT-yritysten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota päästöihin johtamisessa ja päätöksissä hankinnoista. Niiden pitää tunnistaa osana pitkiä, globaaleja ja läpinäkymättömiä arvoketjuja.

Toinen tutkimuksen ehdotus on, että ministeriöiden pitää selvittää suoratoistopalveluiden laajemmat vaikutukset Suomen digitalouden hiilijalanjälkeen ja päästöihin. Kaikkien yritysten pitäisi raportoida päästöistä tarkemmin.