Kestävät kaupungit

Kestävän kehityksen tavoitteiden listan 11. kohta on turvallisten ja kestävien kaupunkien sekä asuinseutujen varmistaminen. Kaupungistumisen suuren kasvuvauhdin takia yli suurin osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Se tarkoittaa noin 4 miljardiin ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkien väkiluku voi kasvaa jopa 5 miljardiin. 

Kaupunkien nopeasta kasvusta on seurannut huonoja puolia. Suurkaupunkeihin on muodostunut slummeja, joiden asukkaat elävät köyhissä oloissa. Slummiutumisen estämiseksi on nähty paljon vaivaa, ja slummien asukkaiden osuus kaikkien kaupunkilaisten määrästä on vähentynyt. Siitä huolimatta slummeissa asuvien ihmisten absoluuttinen määrä on kasvanut johtuen väestönkasvusta ja kaupungistumisen kovasta vauhdista. 

Alatavoitteet kestäviä ja turvallisia kaupunkeja varten

    Taataan kaikille edullinen, turvallinen, kestävä ja luotettava liikennejärjestelmä ja parannetaan liikenneturvallisuutta lisäämällä julkista liikennettä ja kiinnittämällä erityistä huomiota huono-osaisten, naisten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeisiin. 

    Lisätään laajamittaista ja kestävää kaupungistumista ja mahdollisuuksia osallistavaan, integroituun ja kestävään asuinyhdyskuntien suunnitteluun sekä hallinnointiin.

    Tehostetaan hankkeita maailman kulttuuri- ja luontoperinnön suojelemiseksi.

    Vähennetään merkittävästi katastrofien, kuten vesistöjen pilaantumisen aiheuttamien kuolemantapauksien ja niille altistuvien ihmisten määrää. Vähennetään myös katastrofeihin liittyviä taloudellisia tappioita suhteessa maailmanlaajuiseen bruttokansantuotteeseen panostaen köyhien ja huono-osaisten suojeluun.

    Vähennetään kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun sekä yhdyskunta- ja muiden jätteiden käsittelyyn.

    Taataan kaikille yhtäläinen pääsy turvallisiin, osallistaviin, vihreisiin ja julkisiin tiloihin. Erityisesti pääsy niihin pitää varmistaa lapsille, naisille, vanhuksille ja vammaisille.

Mitä tarkoittaa kaupungistuminen

Megakaupungeissa asuu yli 10 miljoonaa asukasta, mikä tuntuu Suomen mittapuulla hurjalta asukasmäärältä. Eihän Suomessa asu enempää kuin vähän yli 5 miljoonaa ihmistä. Muualla maailmassa, esimerkiksi Aasian, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maissa, väkiluku on kuitenkin todella paljon suurempi. Megakaupungit sijaitsevat enimmäkseen Aasiassa. Niitä on laskettu olevan nyt 34, mutta vuonna 2030 niitä voi olla jo 43.

Kaupungistumisesta seuraa myös ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Kaupungeista päätyy paljon päästöjä ilmekehään ja vesistöihin. Tehtaista päästetään ilmaan savua ja jätevettä josta ei ole aina poistettu haitallisia yhdisteitä. Asukkaat voivat heittää jätteitä pois huolimattomasti, koska ei ole mahdollisuutta tai halua lajitella ja kierrättää jätteitä.

Kaupunkien asukkaat joutuvat itse kärsimään aiheuttamistaan ympäristövahingoista. He voivat altistua savusumulle tai myrkkyjä sisältävälle vedelle. He kärsivät helteestä, pakkasesta tai kosteudesta, joita ilmasto pakottaa heidät kokemaan.

Slummiutuminen

Slummialueiden muodostuminen kaupunkeihin johtuu siitä, että kaikille ei löydy työtä, toimeentuloa ja kunnollista asuinpaikkaa. Köyhät ihmiset kokoavan asuntonsa siitä materiaalista, mitä he onnistuvat hankkimaan. Kun hyvin monta köyhää rakentaa vaatimattoman majansa samalle seudulle, muodostuu slummeja.

Slummiutumisesta seuraa kulkutauteja, kun ihmiset elävät lähellä toisiaan epähygieenisissä oloissa, ilman kunnollista peseytymismahdollisuutta ja terveydenhoitoa. 

Slummialueilla on myös rikollisuutta, kun asukkaat hankkivat elantonsa keinolla millä hyvänsä. He voivat myydä ryöstettyjä, väärennettyjä tai muuten laittomasti hankittuja tuotteita, kuten huumeita. Väkivaltaisuutta esiintyy, jos toimeentulosta pitää taistella tai jos jokin väestönosa nähdään ei-toivottuna.