Työllisyyden edistäminen

Kahdeksas tavoite kestävän kehityksen tavoitteiden listalla on edistää kaikkia koskevaa talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.

Erityisenä haasteena pidetään nuorisotyöttömyyttä. Se on keskimäärin kolme kertaa suurempaa kuin aikuisten työttömyys. Tilanne on erityisen paha maissa, missä suuret ikäluokat ovat nuorisoa eli ainakaan Suomessa ja muissa Euroopan maissa asia ei ole niin.

Nuorisotyöttömyys on jopa 25 % tasolla Kaukasuksella, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Nuoret naiset jäävät työelämän ulkopuolelle enemmän kuin miehet. 

Työn tuottavuuden kasvu laski paljon vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen suurimmassa osassa maailmaa. Sen takia työllisyyden edistäminen on hyvin vaikeaa.

Kuvan lähde:   https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nasa_blue_marble.jpg

Alatavoitteita kestävään talouteen

Saavuttaa korkeampi taloudellisen tuottavuuden taso monipuolistamisen, teknologian uudistamisen ja innovaatioiden avulla, esimerkiksi panostamalla lisäarvoa luoviin ja työvoimavaltaisiin aloihin. 

Edistää kehityslähtöisiä käytäntöjä, jotka tukevat tuottavaa toimintaa, säällisten työpaikkojen luontia, yrittäjyyttä, luovuutta ja innovointia sekä kannustavat mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen, esimerkiksi takaamalla rahoituspalvelujen saanti.

Parantaa vuoteen 2030 saakka asteittain maailmanlaajuista resurssitehokkuutta kulutuksessa ja tuotannossa ja pyrkiä erottamaan talouskasvu ja ympäristön pilaantuminen toisistaan kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan kymmenvuotisen ohjelmakehyksen mukaisesti, kehittyneet valtiot eturintamassa. 

Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan poistamiseksi, varmistaa lapsityön pahimpien muotojen, kuten lapsisotilaiden värväämisen ja käytön, kieltäminen ja poistaminen sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä.

Suojata työelämän oikeuksia ja taata turvallinen työympäristö kaikille työntekijöille, mukaan lukien siirtotyöläisille, erityisesti naisille ja epävarmassa työsuhteessa oleville. 

Lisätä kauppaa tukevaa kehitysapua kehitysmaille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, esimerkiksi vähiten kehittyneille maille suunnattua kauppaan liittyvää teknistä apua koskevan laajennetun integroidun toimintakehyksen kautta. 

Kuvan lähde:   https://commons.wikimedia.org/wiki/File:African_people_at_work,_Greater_Accra.jpg

Tue kestävää taloutta

Tiedätkö, millä sanoilla kutsutaan taloutta, jossa ihmisiä kohdellaan hyvin ja missä luontoa ei riistetä? Se on kestävä talous, ja seuraavaksi saat lukea, mitä se on.

Kestävä talous merkitsee, sitä että luonnonvaroja käytetään Maan kantokyvyn rajoissa, jotta ne ehtivät uusiutua. Sillä tavalla niitä on riittävästi ihmisten käytössä kaikkialla nyt ja tulevaisuudessa. Tuleville sukupolville jää myös jotain. Kestävän avulla on saatavilla merkityksellistä ja eri elämäntilanteisiin sopivaa työtä kaikille, jotka pystyvät työskentelemään.

Nykyään on nähtävillä monia merkkejä siitä, ettei talous ole kestävää: ilmastonmuutos, toistuvat talouskriisit ja sosiaalinen eriarvoistuminen. Viivytteleminen talouden muuttamisessa kestävämmäksi tulee kalliiksi, joten pidetään kiirettä!

Kuvan linkki:   https://commons.wikimedia.org/wiki/File:ISS-48_Towering_cumulonimbus_and_other_clouds_over_the_Earth_(2).jpg

Ilmaston muuttuminen on suurin ja tuhoisin markkinahäiriö. Sen takia vettä on liikaa jossakin ja liian vähän jossain muualla. Sen takia maatalous ei voi tuottaa niin paljon kuin muuten voisi. Se vaikuttaa suoraan maataloudessa työskenteleviin ihmisiin ja epäsuorasti muihin, jotka saavat ravintonsa ja muut tarvikkeensa maataloudesta. 

Kehitysmaissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat niin pahoja, että ihmisten täytyy muuttaa niistä pois paremman elämän toivossa. Siitä seuraa valtavia muuttoaaltoja, jotka ovat jo järkyttäneet Eurooppaa.

Kuvan lähde:   https://commons.wikimedia.org/wiki/File:FM_RGB.jpg

Osta reilun kaupan tuotteita.

Kun mietit, miten voit itse edistää kestävää taloutta, kiinnitä huomiota reiluun kauppaan. Siinä tuotteet on valmistettu niin, että valmistajat saavat reilun korvauksen työstään, ja heitä myös kohdellaan hyvin työpaikallaan. Reilussa kaupassa toteutetaan myös kestävää taloutta. 

Kahvi

Yksi tunnetuimmista reilun kaupan tuotteista on  kahvi. Olet varmaan nähnyt kahvipakkauksia, joissa on reilun kaupan logo. Reilusti tuotettua kahvia on myyty Suomessa jo vuodesta 1999. Valinnan varaa on yli sadasta erilaisesta Reilun kaupan kahvista. 

Voit löytää kahvia papuina, jauhettuna, vaaleana ja tummana paahtona, espressona ja pikakahvina. Tunnet varmaan myös pienpaahtimoiden laatukahvit sekä kahvipohjaiset valmisjuomat ja cold brew -kahvitiivisteet.

Kuvan lähde:  https://commons.wikimedia.org/wiki/File:FM_RGB.jpg

70-80 % maailman kahvista tuottaa noin 25 miljoonaa viljelijää kehittyvissä maissa. Reilu kauppa keskittyy pienien tuottajien auttamiseen. Reilun kaupan kahvi on peräisin pientiloilta.

Kahvin pienviljelijöiden asemaa ja oloja parannetaan tekemällä kauppaa suoraan viljelijöiden kanssa tai perustamalla esimerkiksi omia kehitysohjelmia tutulle tilalle. Reilulla kaupalla on kuitenkin vahvuuksia, koska se on standardoitu systeemi. Reilun kaupan kriteerit ovat perusteellisen harkinnan tulosta. Ulkopuolinen valvonta takaa sen, että kriteereitä noudatetaan oikein koko tuotantoketjussa. Monet tutkimukset osoittavat, että Reilulla kaupalla on vaikutettu paljon kahvin viljelyyn.

Kaakao ja suklaa

Olet varmaan nähnyt kaupassa usein reilun kaupan kaakaota tai suklaata. Niitä on myyty Suomessa vuodesta 2000 lähtien. 

Kaakaon viljelyllä on merkitystä taloudelle yli 30 maassa. Siitä riippuvaisia ihmisiä on 50 miljoonaa, ja moni heistä elää absoluuttisessa köyhyydessä. Tarvitaan reilua kauppaa kohentamaan näiden ihmisten asemaa.

Kuvan lähde:  https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Cacao_beans.jpg

Norsunluurannikolla ja Ghanassa sijaitsee yli 60 % maailman kaakaontuotannosta. Kaakaon ja siitä tehtävien tuotteiden osuus on jopa 40–50 prosenttia esimerkiksi Norsunluurannikon verotuloista. Siitä huolimatta vain pieni osa voitoista menee kaakaota tuottaville pienviljelijöille.

Reilun kaupan kaakao tulee pientiloilta. Näillä maatiloilla työskentelee kausityöntekijöitä, ja heidän oikeuksiaan valvotaan. Kaakaon viljelijöitä on yli 450 000 yli 20 maassa.

Kukat

Myös kukkien viljelemisessä ja myymisessä pitää pohtia vastuullisuutta. Jos hankit kukkia kukkakaupasta, kysy myyjältä, missä miten ne on tuotettu. Kukkateollisuus työllistää satoja tuhansia ihmisiä kehitysmaissa. Reilun kaupan kukkatiloilla on töissä yhteensä 70 000 työntekijää, sekä miehiä että naisia.

Suomessa on myyty reilun kaupan ruusuja vuodesta 2006 ja reilun kaupan neilikoita vuodesta 2007. Ruusut ovat suositumpia, ja niitä myös viljellään enemmän. Vuonna 2016 myyntiin tulivat myös reilun kaupan joulutähdet. Niiden pistokkaina alettiin kuljettaa Itä-Afrikan kukkatiloilta suomalaisille tiloille kasvatettavaksi. Myös muita kesä- ja ruukkukukkia tuodaan pistokkaina Suomeen.'

Kuvan lähde:   https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Floriculture.jpg

Kaikki Suomessa myytävät reilun kaupan kukat ovat peräisin Itä-Afrikasta tai Ecuadorista. Näiden kukkien tuottamisen ja kuljettamisen ilmastojälki on pienempi kuin hollantilaisten kukkien. Se johtuu siitä, että trooppisissa maissa ei tarvita lämmitettyjä kasvihuoneita kukkien viljelemiseen. Alankomaissa sen sijaan kasvihuoneiden lämmitys kasvattaa kukkatuotannon päästöjä.

Tiedät varmaan, että suomalaisen leikkoruusun viljely romahti, kun tuonti vapautui EU-jäsenyyden myötä. Se johtui siitä, että markkinoille tuli monia epämääräisissä oloissa ja halvalla tuotettuja kukkia. Reilun kaupan tiloilla tuotetut kukat ovat kalliimpia ja vaihtoehto epäreilusti tuotetuille kukille.

Siinä oli kaikki reilun kaupan tuotteista ja kestävästä taloudesta tällä kertaa. Kiitos, että luit sen kaiken.

Tietolähteet:

Edellinen artikkeli:   https://www.kestava-kehitys.com/l/puhtaan-veden-saanti/ 

Artikkeli hyvästä koulutuksesta:    https://www.kestava-kehitys.com/l/hyva-koulutus/

Artikkeli terveellisestä elämästä:   https://www.kestava-kehitys.com/l/terveytta-ja-hyvinvointia/